Warriors dance

Hei taas kaikki. Tiedän, että pahoittelen usein hiljaisuuttani, mutta valitettavasti elämässäni on paljon kaikkea muutakin, kuin tietokoneella hengailu. Teen kumminkin paljon töitä (ja enimmäkseen tähän mennessä iltavuoroja), nään poikaystävää, ystäviä, hoidan eläimiä, lenkkeilen.. Ja jossain vaiheessa pitäis nukkuakkin! Yritän kumminkin postailla mahdollisimman usein, koska bloggaus on kivaa ja te ootte ihania. ♥

Nyt on vähän surku-olo. Maanantai-iltana päästyäni töistä kadotin puhelimeni. Normaalisti en kadota mitään vähänkään tärkeää, koska ennen töihin lähtöäkin tarkastan ainakin kolmesti, että minulla on avaimet, lompakko, puhelin ja tupakat. Niitä ei saa unohtaa. Maanantai-iltana väsyneenä olin kumminkin huolimaton; junapysäkillä odottaessani muutaman duunikaverin kanssa tekstasin muutaman jutun Tommin kanssa, poltettiin tupakat ja noustiin junaan. Hurjan neljän minuutin matkan jälkeen välille Pasila-Helsinki kävelin suoraan steissin toiselle puolelle odottamaan bussiani. Kaivoin laukun ja kaikki taskuni, mutta puhelinta ei löytynyt. Nokia E7 on sen verran painava, että tiputtua maahan (been there, done that) ei voi olla kuulematta sitä kamalaa räsähdystä. Se on siis jäänyt junaan. Laitoin pitkästä aikaa reisitaskuhousuni, jonka taskuista tippuu kaikki, mutta väsyneenä ja ajatuksissani en vissiin tajunnut asiaa. Seuraavana päivänä kävin Suomen löytötavaratoimistossa, mutta käskivät soittelemaan tänään uudelleen (toimitusaika 2-6 päivää wtf). Tänään tai viimeistään maanantaina saa siis nähdä pitääkö toivo heittää kokonaan menemään..

En tiedä, kumpi harmittaa enemmän; se, että ostin puhelimen alle vuosi sitten ja maksoin siitä paljon vai se, että kaikki numeroni jäi siihen SIM-kortille. Elän koko ajan siinä toivossa, että puhelin ilmaantuu, mutta sitä suuremmalla syyllä pudotus tulee olemaan isompi, jos se ei löydykkään. Nyt sormet ja varpaat ristiin ihmiset, haluaisin niin kovasti sen puhelimen takaisin.

Tänään on myös mun ja Tommin kuukausipäivä. Vaikkei kuukausia ole kerinnyt kertyä vielä montaa olen ollut onnellisempi, kuin koskaan ennen. Ollaan Tommin kanssa niin samanlaisia, levottomia idiootteja. Usein sanotaan, ettei kumppani saa olla liian samanlainen, mutta meillä se on ainakin ollut vain hyvä asia, koska ymmärtää paremmin, miksi toinen esimerkiksi suuttuu tai on surullinen jostakin. Kun riidellään, riidellään kunnolla ettei jää mitään patoutumia eikä jää mikään epäselväksi. Ja jos me pidetään hauskaa, meillä on oikeasti ihan mielettömän hauskaa. Voidaan tehdä toistemme kanssa tyhmiä juttuja, kivoja juttuja, söpöjä juttuja ja vakavia juttuja. Tämä on rakkautta.

Tällä hetkellä vatsa on kipeä, keuhkoa puristaa, hampaaseen sattuu ja on kamala nuha, winwinwin. Koko ajan oon kipeenä tai jotakin paikkaa särkee, hullukshan tässä tulee. Jos särkylääkkeitä ottais naamaan, pakkeloituis ja yrittäis suunnistaa johonkin kauppaan, jotta voin tehdä miehelle yllätyksenä ruokaa. Kuulostaa suunnitelmalta. Hyvää viikonloppua ihanat. ♥ Ja anteeksi kuvien puutteellisuus, luonnollisesti Tommin kannettavalta ei hirmuisesti löydy mitään tämän päivän posetuksia musta, ja halusin vaan tehdä pikapostauksen, että tiedätte minun olevan hengissä. Koitetaan kestää.

Aqua

Hei rakkaani, ja anteeksi hiljaisuus. Mulla on ollut kamala työputki ja tänään on ensimmäistä kertaa vapaata. Ottaen huomioon hyvät säät ja poikaystävän kainalon en ole halunnut käyttää tätä aikaa pelkästään koneella. Jotain kivaakin kerrottavaa on silti viime päivistä.

Värjäsin hiukset. Tää ei ole vielä se mun unelmien tukkasuunnitelma, mutta lähelle mennään. Haluan hiusteni muistuttavan merta, siksi ostin Crazy Colorin Peacock Blue -shokkivärin ja Lorealin Super Blonde -värinpoiston. Kaikki muu muuttui ihan valkoiseksi, paitsi takana olevat hiukset, jotka eivät halua blondaantua millään, vaikka on nähnyt kymmeniä värinpoistoja. Ärsyttää. Oon miettinyt, että joko värjään alta mustaksi tai meen kampaajakaverilleni blondaamaan takahiuksetkin. Musta vaan houkuttelisi tällä hetkellä enemmän; en haluais tappaa enempää hiuksiani. Saa nähdä. Otin kumminkin muutaman kuvan, mutta koska hiukseni eivät näyttäneet yhtä kauniilta kameran mielestä kuin minun, tunsin tarvetta muokata niitä. Jos nyt saan jonkun päätöksen hiuskriisilleni otan sitten parempia ja selvempiä kuvia. Muutenkin naama oli vinksallaan eikä ollut hyvä kuvauspäivä.

Duckfaceen on aina hyvä lopettaa. Oon myös katsonut Frankenweenien ja The Social Networkin ensimmäistä kertaa. Molemmista tykkäsin. Buffyakin ulkoilutin ekaa kertaa ja grillailtu on paljon. Viime kesänä taisin grillata pari kertaa kavereiden kanssa, joten tänä kesänä on tarkoitus grillata niin paljon kuin mahdollista. Harmi vaan, että hiilet ja sytytysneste loppui jo eilen kesken eikä saatu paistettua lohkoperunoita ja maissia, josta oon haaveillut viikkoja. Juuri, kun muistin ostaa sitä kaupasta en saanutkaan. Tuli vähän harmi. Jos ens viikonloppuna sitten.

Tänään alkaa kauan odotettu Snooki & Jwoww 2. tuotantokausi, o-ou. Moni sanoo, että ei uskois, mutta Jersey Shore on yks ehdoton lemppari sarjani, ja sitä myötä myös Snooki & Jwoww. Niistä tulee vaan jostain kumman syystä hyvälle mielelle; on huumoria sekä itkua, rakkautta ja vihaa. Se on realistista. Tykkään.

Pää ei oikein oo taaskaan menossa mukana. Nyt on kamalasti iltavuoroja, joten en tiedä, millon pääsen kirjoittelemaan seuraavan kerran. Mahdollisimman pian kumminkin. Hyvää äippienpäivää kaikille ihanille mammoille. ♥ muistakaa hymyillä paljon, life is good.

Forever young

Perjantaina oltiin päiväristeilemässä muutaman nykyisen sekä vanhan työkaverin kanssa. Mentiin Viking Line XPRSillä, jossa meillä oli kahden hengen hytti (meitä oli tosiaan kahdeksan, krhm). Reissuhan oli lähinnä ryyppäysmielessä suunniteltu; Tallinnassa kierrellään vaan paikallisia baareja ja käydään mahdollisesti jossain syömässä. Löydettiin Vanhasta kaupungista hieno rafla, jossa syötiin pastaa, käytiin muutamassa vanhanaikaisessa kuppilassa juomingeilla, käytiin eri Alkoissa, laulettiin laivassa karaokea (mm. The Offspringin Pretty Fly, apua), tanssittiin.. Todella onnistunut ja hauska reissu kaikin puolin, kiitos kaikille mukana olleille. ♥ Joskus uudestaan! Muutama kännykkäkuvakin tuli napattua.

Risteilyn jälkeen tulin suoraan kotiin, jossa Tommi jo odottelikin. Olin pahemmassa kunnossa kuin kuvittelin; tarkoitus oli itse oikeasti juoda vain muutamat, koska ei ole ollut dokausfiilistä aikoihin, mutta yhtäkkiä lonkero alkoi maistua vaan paremmalle ja paremmalle, ja hupsis. No, kerrankos sitä, Tommikin vaan naureskeli mun oloille.

Loppuviikonloppu olikin vaan perus chillaamista, lauantaina Tommin kanssa taas grillailtiin ja katsottiin leffoja. Hirveä hinku oli käydä ostamassa Buffy-pupulle valjaat ja käydä ulkoiluttamassa sitä, mutta oli niin heikko olo etten todellakaan jaksanut lähteä Itikseen asti. Jos ens viikonloppuna sitten! Sunnuntaina menin iltavuoroon, joten ei kerennyt aamulla tehdä muuta kuin vähän halia ja kokkailla. Viikonloppusin ei sais olla töitä, menee ajantaju ja kaikki viikkoja kohtaan. En tykkää.

Tänään (vaihteeksi) iltavuoroon, loppuviiikko onkin sitten välivuoroa. Tarkoituksena olisi ainakin värjätä hiukset, käydä Tommin luona Espoossa jonain päivänä ja suunnitella viikonloppua; lauantaina jos pääsis leffaan asti katsomaan Iron Man 3:sen, sunnuntaina taas olisi rock-kirppis ja äitienpäivä. Pitää nyt katsoa, pääsenkö tonne kirppikselle asti, koska olisi kiva käydä muistamassa välillä vähän äitiäkin. Tyhmyrit, miks laitoitte noi kaks päällekkäin!

Loppuun vielä päivän asukuva ennen duuniin lähtöä. Ihanaa kevättä kaikille lukijoilleni. ♥ 

Shirt: Disturbia / Leggings: Gina Tricot
Shoes: Souvenir from London / Necklace: Cybershop

Vappu '13

Juhlapyhät ovat mielestäni yliarvostettua paskaa, sillä suurimmasta osasta on tullut vain tekosyy ryypätä (mitä nyt voi tehdä jokaikinen viikonloppu). Jokapuolella on kännisiä ihmisiä, jotka tulevat joko 1) pummimaan jotain 2) selittämään jotain täysin randomia 3) ahdistelemaan tai 4) yrittävät näitä kaikkia. Ärsyyntymiskynnykseni on todella pieni, ja heti kun joku vähänkin vanhempi ukko tulee selittämään jotain kännissä tekisi mieli alkaa huutamaan kurkku suorana. Viimesimmät vaput (tai ylipäätänsäkkin juhlapyhät) ovat menneet omalla kohdalla päin persettä, koska aina on joku draamailemassa ym. joten puhuttiin Tommin kanssa, että vietetään vappu mieluummin kahdestaan. Ja tähän mennessä paras vappu olikin!

Tommin auto (= Pasi) hajosi pari päivää sitten, joten tultiin Tommin luota Espoosta Kamppiin, jossa käytiin ruokaostokset ym. hoitamassa ja jonka jälkeen lähdettiin metrolla tänne mun luokse. Normaalisti piha on täynnä kirkuvia lapsia ja perheitä grillaamassa, mutta nyt koko paikka oli tyhjä, joten kelattiin, että lähdetään sinne grillailemaan ettei kökitä koko iltaa vaan sisällä, kun on kerta kaunis ilmakin. Otettiin ristikkoperunoita, chilijuustomakkaraa, sipsejä ja muutama juoma mukaan, mutta oli niin inhottava tuuli, että syötiin vaan nopeesti kaikki grillattavat ja mentiin sisälle jatkamaan. Totta kai sen kerran, kun me päätetään grillata on tuulinen ja pilvinen sää, mutta minkäs teet.

Tommi! ♥

 Ainoa järkevä kuva, minkä sain eilisestä meikistäni.

Loppuilta vaan chillailtiin mun luona, katsottiin telkkaria, syötiin kaikkea lihottavaa ja ällösöpöiltiin eli ihan perus meiningit. Molemmat olivat silti tyytyväisiä, että vietettiin vappu näin eikä keskustassa örveltämässä. Moni kaveri tulikin vittuilemaan, koska ei lähdetty mihinkään, mutta miks pitäis lähteä, jos ei oikeesti ole fiilistä? Viime viikonloppuna Tommi oli juomassa kavereidensa kanssa ja nyt perjantaina menen itse laivalle tyttökavereiden kanssa juomingeille. Ei koko ajan jaksa korkata. Tai sitten me aletaan tulla vaan vanhoiks..

Nojoo, tänään pitää lähteä vielä töihinkin. Olisin mieluummin jäänyt kotiin ällösöpöilemään ja lepäilemään, mutta jos jotain positiivista pitää keksiä niin on ainakin tuplaliksapäivä. Oon muutenkin päättänyt tehdä nyt vähän enemmän töitä, jotta ens palkka on muhkea ja voin maksaa siitä sekä Espanjan matkan että tatuoinnin. Saa nähdä jääkö haaveeks vai saanko oikeasti hankittua sen kauan himoitun tatuoinnin ennen matkaa, kääk! Pitää peukkuja mulle pystyssä, että jaksan nyt sykkiä ihan huolella töiden suhteen.

Loppuun vielä kuva Buffy-kaniinista, joka on niin kovin suloinen tyttö!

Meikkitutorial 2/2

En halua edes tietää, kuinka kauan oon luvannut tehdä tämän teille. Vihdoinkin otin itseäni niskasta kiinni, laitoin kameraan patterit ja kuvasin vaihe vaiheelta perus meikkini. Alunperin yritin laittaa teille sen nopeutettuna videona, mutta koska nettini ei ole yhteistyökykyinen näiden videoiden kanssa joudumme tyytymään nyt kuviin. Mielestäni kumminkin ehkä parempi ratkaisu, sillä näkee paljon tarkemmin koko meikkausprosessin eikä kaukaisesti videolta. Pidempiä selittelemättä, käykää kurkkaamassa tästä ykkösosa, jossa esittelen meikkini; ainoat muuttujat ovat meikkivoide, jonka olen vaihtanut nykyään Dream Matte Mousseen ja kulmavärin ruskean sävyyn. Enjoy! Ps. En ole alasti, minulla on pyyhe. Sry!

Kaunis, meikitön aamunaama ja pörrötukka. Taisteluaseet kehiin.

Pohjameikiksi kourallinen moussea ja silaus puuteria päälle tasottamaan.

Valkoista luomiväriä pohjustukseksi. Laitan yleensä hieman tuonne kulmakarvojen allekkin.

Eye lineria kehiin; ensin ylös, sitten alas ja lopuksi sivujeejeet.
Sivujen pituudet/paksuudet fiiliksen mukaan!

Ja sitten ripsiväriä. Mokoma oli loppumaisillaan, joten tuli vähän turhan kökkyräisiksi,
pahoittelut siitä. Yleensä yläripsien taivutuksen jälkeen laitan hieman puuteria niiden
päälle, koska ripset näyttävät hieman tuuheammilta, ja tökötti tarttuu paremmin imo! 

Sen jälkeen laitan mustaa luomiväriä; yleensä etusormen päällä, jotta saa häivytettyä
paremmin. Valkoista vähän vielä päälle ettei jää mitään rajoja keskelle luomea. 

Lopuksi kulmakarvat. Viime aikoina olen tykästynyt tuohon tummempaan ruskeaan
ainaisen mustan sijaan. Käytän näiden piirtämiseen kunnon kulmakarvasivellintä. 

Yleensä laitan vielä jotain huulitököttiä viimeistelemään meikin; joko vaalempaa punaa,
mustaa huulipunaa tai jotain punasen sävyistä huulikiillettä. Riippuu asusta ja fiiliksestä!

Ja tadaa, olet valmis! Oon tätä samaa meikkiä tehnyt niin monta vuotta, että nykyään perus aamuna väsään tämän ~20 minuutissa. Jos panostan normaalia enemmän eli alan pilkun viilaamaan urakalla noiden alarajausten kanssa, laitan poskipunaa, tekoripset yms. niin saan helposti käytettyä tunninki meikkaamiseen. Riippuu ihan siitä, että onko hyvä meikkipäivä menossa vai huono..

Oon ollut aina aika laiska meikkaamaan, uskokaa tai älkää. En ymmärrä, miten jotkut ihmiset jaksavat jokaikinen päivä laittaa hienot meikit pelkästään kauppaan mennessään. Itse voin mennä lähikauppaan ilman meikkiä, mutta jos olen lähdössä pidemmälle esim. keskustaan kavereiden kanssa kahville laitan täydet sotamaalaukset naamaan. Töihin voin ihan hyvin taas laittaa pelkän pohjameikin ja kulmakarvat. Välillä järkytyn itsekkin, miten räjähtäneeltä voin oikeasti näyttää, jos panostus on ihan nollassa, mutta aina ei vaan jaksa; töihin nyt varsinkaan, kun naama muutenkin muuttuu ensimmäisen tunnin jälkeen ihan rasvamössöksi.

Pidänkö itseäni jotenkin järkyttävän rumana ilman meikkiä? En pidä. En ajattele olevani mikään Miss Universumi, mutta omaan peilikuvaan on pakko tottua. Ainoa suurin rasitteeni ovat kulmakarvani, jotka ovat täysin eri muotoiset, joten en ole jaksanut niitä ikinä kunnolla kasvattaakkaan. Ehkä joskus, jos käyn ammattilaisen luona muotoilemassa ne, mutta ainakaan vielä ei jaksa kiinnostaa tarpeeksi. Näillä mennään.